Ihmemaa Ozin tonkimista

Mietityttää, mitä ihmisille tulee mieleen sanoista Ihmemaa Oz. Jollekin osalle tullee varmasti mieleen tämä vuoden 1939 elokuvaklassikko...



...tai mahdollisesti jokin muu tulkinta. Itselleni tulee ensisijaisesti mieleen tämä...


...eli japanilainen animaatiosarja Oz no mahoutsukai vuodelta 1986.

Tätä animaatiosarjaa on esitetty Suomessakin, nimellä Ihmemaa Oz.

Vuosikausien aikana olen aina käyttänyt osan vapaa-ajastani ihan vain Ihmemaa Ozin selvittämiseen ja tonkimiseen. Hyvin vähän olen saanut selville, mutta kaikki pienenpienikin on ollut tärkeää.

Aloitetaan perustietoasioilla. 52-jaksoinen Ihmemaa Oz-animaatiosarja perustuu L. Frank Baumin lastenkirjoihin. Sarja lienee ollut katsottu ja jossain määrin suosittu ympäri maailmaa, myös Euroopassa. Suomessakin sarjaa esitettiin luultavasti melko tuoreeltaan 1980-luvun loppupuoliskolla. Täällä meillä se ei ilmeisesti kuitenkaan ollut niin kova juttu, koska en ole kovinkaan montaa muisteloa sarjasta netin keskustelupalstoilta löytänyt.

Toisekseen minulla on epäilykseni, että sarjan esitys on syystä tai toisesta jätetty kesken 30:n jakson jälkeen (spekuloin onko syynä ollut tuonajan katsojapalaute [en lainkaan sulje tätä mahdollisuutta pois, sillä sarja on lievästi sanottuna jännittävä, ja paikoin pelottava, jopa traumatisoiva {omalla henk.koht. kokemuksella :D}] vai onko sarja muuten vain jätetty kesken, pari vastaavanlaista tapausta kun 1980-luvulta löytynee, sattumoisin eräs toinenkin "ihmemaa", nimittäin Liisa Ihmemaassa, jota esitettiin 36 jaksoa niin ikään 52:sta.) Tiedossani ei myöskään ole, että sarjaa olisi koskaan esitetty uusintana Suomen telkkarissa, maksukanavista tiedän vielä vähemmän.

Sarjaan itseensäkin liittyy vähäistä mysteeriä. Minulla ei ole minkäänlaista käryä esim. siitä onko sarja japanilainen originaalituotanto, vai onko se tehty yhteistyönä jonkin toisen maan kanssa. Japanilaisissa alku- ja lopputeksteissä ainoa varmasti ei-japanilainen nimi on - tietenkin - alkuperäisteokset kirjoittanut L. Frank Baum.

Sarjaan liittyvissä informaation tonkimisissa on oma haasteensa siinäkin, että asioita on helppo sekoittaa ja sotkea yllättävän paljon, ja internetin ihmemaassa varsinkin kiertää osin ristiriitaista ja väärää informaatiota. Yksi ehkä pahimmista virheellisistä tiedoista tässä tapauksessa on esimerkiksi se, että Oz-sarjan musiikit olisi säveltänyt Joe Hisaishi (näin luki pitkään Anime News Networkin tietokannassa, nyttemmin sitä on näköjään korjailtu), tähän tietoon halusin uskoa, ja uskoinkin monta vuotta ennen kuin viisaammat korjasivat ja opettivat että näin ei ole. (Pitäisi vain opetella sitä japania niin osaisi itse lukea tekijätiedot sarjan alku- ja lopputeksteistä. ;P) (Joe Hisaishihan tunnetaan pääasiassa Studio Ghiblin elokuvien musiikeista. Ja tämä sen sijaan on kyllä Joe Hisaishia, eikä liity mitenkään Ihmemaa Oziin, mutta -pieni hupikärjistys tähän väliin- ilmeisesti 1980-luvulla kaikki animemusa vaan oli tällaista tekijöistä riippumatta. :D) Se Oz-anime, johon Hisaishi ilmeisesti on musiikit tehnyt, lienee vuoden 1982 elokuva, joka muuten on julkaistu Suomessa ruotsidubbauksella (periaatteilleni uskollisena ja tähän omaan "ainoaan oikeaan Oziin" syvästi leimautuneena en ole tätä kyseistä elokuvaa nähnyt eikä minulla ole ollut siihen innostusta, tosin nyttemmin olen alkanut hiljalleen ajatella että voisihan sitä vilkaista jos se kasetti nyt vielä sattuisi tulemaan vastaan kirpputorikierroksella). Enkä poissulje sellaistakaan ajatusta että Oz-aiheisia animaatioita olisi tuotettu vielä enemmänkin Japanin suunnalla vuosien varrella...

Oz-piirretty on verrattain huonosti tunnettu ja muistettu Suomessa myös siihen nähden, että siitä on aikanaan ollut "oheiskrääsää", sikäli kuin paperituotteet lasketaan krääsäksi. Suomessa julkaistiin Ihmemaa Oz-sarjakuvalehteä, sekä neliosainen kirjasarja, molemmat Semicin toimesta. Nämä lienevät alunperin jostain muualta Euroopasta, kenties Hollannista? (Sain nytten hiljattain aikaiseksi hommata skanneri-tulostimen niin nyt pääsee esittelemään kaikkea hauskaa kuvamateriaalia. \o/)

Sarjakuvalehtiä (3 kpl) löysin divarista ja kirjasen kirpputorilta joskus viime vuosikymmenellä. Vastaan ei ole osunut eikä tiedossanikaan ei ole muuta tuotettua "krääsää". (Kiinnostaisi muuten tietää montakohan numeroa sarjakuvalehteä on kaikkiaan mahdettu julkaista..?)

Sarjakuvalehti kertoo animaatiosarjan tarinaa sarjismuodossa sekä sarjan hahmojen omista spin off-tyylisistä seikkailuista. Kirjasarja taas ilmeisesti on yrittänyt saada Oz-saagan tiivistettyä helppolukuiseen tekstimuotoon ja vähäiset kuvitukset on otettu animaatiosta. Sisällöllisesti nämä eivät ole kovinkaan laadukkaita, mutta on hauskaa ajatella että tälläkin sarjalla on yritetty rahastaa kuluttajia ainakin jossain muodossa, vaikkei kukaan enää edes muista koko sarjaa. :D
 
Täydellistä varmuutta Ihmemaa Ozin suomen-esitysaikataulusta en ole saanut, sarjakuvalehtien kansissa kuitenkin mainostetaan "uusia tv-suosikkeja" ja "-sankareita", ja lehdet ovat peräisin vuodelta 1987, eli tältä pohjalta oletan, että melko tuoreeltaan sarja lienee Suomessakin nähty. Itseäni lievästi hämmentää, kun tuohon ajanlaskun aikaan olen ollut hädin tuskin taaperoikäinen, mutta toisaalta maailma on ihmeellinen. Se, että minä ylipäätään olen tässä aiheesta jaarittelemassa, on yksinomaan sen ansiota, että 1980-luvulla oli videonauhureita, ja Ani-tädin tuolloisessa kotitaloudessa oli sellainen käytössä, ja tuolloin nauhoitettiin myös lastenohjelmia ja animaatioita, mukaanlukien myös Ihmemaa Ozia. Valtaosa esitetyistä jaksoista päätyi nauhalle, joitakin saattoi jäädä välistä. Mutta elämän kohtalot/sattumat ovat ihmeellisiä, jotkin toisinaan hyvin onnettomia ja valitettavia. Osa nauhoitetuista videokaseteista päätyi kadoksiin, läjä telkkaripiirrettyjä siinä mukana, eikä minulla ole nykypäivänä jäljellä Ihmemaa Ozista kuin häilyvät (osin traumaväritteiset) muistikuvat sarjan alkupään jaksoista ja säästyneet tallenteet jaksoista 21-30, jotka olen jakanut YouTubessa, päivitetty linkki tässä. Koska aarteiden jakaminen ja ihmisten tietoisuuden lisääminen on mukavaa.

Sarjan suomidubbauksesta voisin kirjoittaa muutaman sanan tähän väliin. Se ei nykymittapuulla ollut hääppöinen, kuten eivät muutenkaan lastenohjelmien dubbaukset 1980-luvulla juuri olleet; sarjan ääninäyttelijät (tai "kertojat" tai "lukijat", kuten minimalistisissa paikallisissa lopputeksteissä vaihtelevasti tituleerataan) ovat Kaija Kiiski ja Risto Aaltonen (luotan siihen, että suomalaisista animaatiodubbauksista ja näyttelijöistä kiinnostuneet tietävät nämä nimet [ja josseivät tiedä niin osaavat etsiä tietoa muualta netistä, en rupea tässä listaamaan näiden hyvien ääninäyttelijöiden muita työsuorituksia]). Sarjan suomennoksen -ja oletettavasti myös ohjauksen, näin spekuloin- on tehnyt Irja Hämäläinen (tuttu nimi Ylen kanavilla esitettyjen piirrettyjen suomidubbausten ohjaajana. Dubbauksista muistetaan paremmin ääninäyttelijät kuin muut niiden parissa työskentelevät, joten tässä tapauksessa voisin huomioida että Hämäläinen on ohjannut ainakin mm. Alfred J. Kwakin ensimmäisen tuotantokauden, Vili Vilperin ja Nooan saaren suomidubbaukset). Tällä kokoonpanolla sanoisin, että suomentaja-ohjaaja ja ääninäyttelijäkaksikko ovat tehneet varsin kelvollisen työn tuohon aikaan.

Pysyvästi kadoksiin joutuneet videokasetit ovat osaltaan syypäitä siihen, että Ihmemaa Ozista on kehittynyt minulle pysyvä päähänpinttymä, jopa pakkomielle. Siinä määrin, että ajoittain on tuntunut, että elämäni perimmäinen ja suurin piirtein ainoa tarkoitus ja päämäärä on etsiä ja tonkia tätä animaatiosarjaa ja kaikkea siihen liittyvää. (En tiedä, jossain mielessä tämä voi kuulostaa surkuhupaisalta, tai joltain. :´D) Niin immateriaalista tietoa kuin konkreettista esineistöä.

Vuonna 2011, vähän reilu kolme vuotta sitten, elämänpituinen etsintäni sai viimeinkin jonkinlaisen täyttymyksen, kun netin syövereistä löytyi koko Oz-sarja japaninkielisellä ääniraidalla. Pääsin vihdoin ja viimein kohtaamaan menneisyyteni ja varhaislapsuuteni animaatiotraumat! :D (Ja nyt tietenkin voin aina halutessani elämöidä ja rypeä niissä fiiliksissä lisää. Niin, etsintäni ehkä sai täyttymyksen, mutta tonkiminen jatkuu yhä. :D Olisi se hauskaa vielä nähdä ja kuulla ne sarjan alkupään jaksot suomidubbauksellakin uudestaan joskus... mutta tuskin tulee tapahtumaan. :D)

---
Extra: Puhumattakaan siitä että nyt haluaisin kääntää ja fanitekstittää sarjan suomeksi kokonaisuudessaan... (Dubbaaminenkin olisi hauskaa, mutta tähän ei yksittäisellä tätihenkilöllä rahkeet riitä. :D)

Pelätin tekstitetty repliikki kuvastaa tämänhetkistä japaninosaamistilannettani. Kuva on jo yli puolentoista vuoden takaa, kun tein ensimmäiset fanitekstityskokeilut. Tilanne ei ole juurikaan tuosta muuttunut, siinä jumitetaan nytkin ja oletettavasti tullaan jumittamaan edelleen... ;D (Japanin kielen lisäksi pitäisi sitäpaitsi vielä perehtyä ihan siihen alkuperäiseen Oz-maailmaan ja sen termistöön!)

Tämä ei siis ollut mikään esittelyteksti vaan asian tonkimisjaaritus. Saatan kyllä joskus tehdä sarjasta vielä esittely- tai juonikuvaus-tekstiä ja/tai muuta siihen liittyvää (kuten traumakoostetta :D), koska pidän sarjasta hyvinkin paljon. ;D Pakkomielteeksi asti, tosiaan...

Takautuvia ajatuksia Dibitassujen ekasta jaksosta

Kuten aiemmin kirjoitin, diggaan Dibitassuista. Kiinnostuin sarjasta aikoinaan ihan sen ensimmäisen jakson perusteella. Mitä kiinnostavaa siinä sitten tapahtuu? Tässä jaarituksessa käyn selostaen läpi ja muistelen ensimmäisen jakson tapahtumia ja analysoin kevyesti joitakin yksityiskohtia.

Iso- tai "päärynä"- (toinen tunnettu nimitys ;D)päiset koirat leikkivät koulun pihalla ja kaksi koiraa, poika ja tyttö, aloittavat keskustelun nähdessään lentoaluksen, joka parkkeeraa koulun lähellä sijaitsevan palatsin tornin luokse. Keskustelu kehittyy väittelymäiseen suuntaan.

"Mikä vauhti! Jos minulla olisi valonnopeudella kulkeva avaruusalus, lähtisin heti -whiii- lentämään niin kauas kuin vain pääsisin!"
"Häh? Mitä kivaa siinä olisi? Eihän siinä vauhdissa ehtisi katsella edes maisemia tai mitään."
"Mitä ihmeen 'maisemia'? Voi että, te tytöt olette kyllä joskus ihan outoja. Tarkoitushan on päästä nopeasti perille sinne, minne on matkalla, eikä katsella mitään maisemia."
"*tuhahdus* Te pojat taas ette ymmärrä, että kauneus on tärkeää."
"*tuhahdus* Kinuat kuitenkin kyytiin, kun ajelen omalla upealla avaruusaluksellani valonnopeudella planeetalta toiselle."

Tällaisella keskustelulla sarja siis aloitetaan. (Näin nykyaikana ja sukupuolineutraalisuuden aikana on tavallaan "virkistävää" nähdä ja kuulla vielä näinkin "vanhanaikaista" juttua sukupuolten [tai ehkä sittenkin vain yksilöiden? ;3] välisistä näkemyseroista, eikä tämä ylläoleva keskustelu ole ensinkään hassumpi, molemmilla hahmoilla on jos vaikkakin vähän stereotyyppiset pointit, niin mukavan selkeät ja eriävät sellaiset. [Vaikka enhän tiedä, ehkä sukupuolineutraalisuuden aalto ei ole pyyhkinyt sitä "perinteistä" sukupuolten vastakkainasettelua lastenohjelmista ihan kokonaan sentään. Mutta tosiaan, telkkarin lastenohjelmien ja animaatiosarjojen seurannassani oli ollut taukoaukkoja tuona aikana kun aloitin Dibitassujen seurannan, joten en ollut juurikaan perillä siitä millainen "yleishenki" tämän hetken lastenohjelmissa on; kuten että onko näin "vanhanaikaisen" oloista meininkiä enää ollenkaan.])

Tyttökoira (Mimi) on hyvin viehtynyt romanttisista ajatuksista ja arvuuttelee, että kosija on varmaankin saapunut tapaamaan prinsessa Sissiä, kun poikakoiraa (Vikiä) ei taas voisi moinen ajatus vähempää kiinnostaa. "Rakkaus on naurettavaa." Mimi rupeaa vinoilemaan Vikin isoveljestä, joka tiettävästi on palavasti ihastunut prinsessaan.

Kun otaksuttu prinsessan kosija astuu esiin, tämän ruusukimpusta leijailee terälehtiä himona, ja kaukaa katseleva Mimi on ihastuksissaan ja miettii tuokohan joku joskus hänelle kukkia. (Minä taas en voi olla ajattelematta että nyt on kyllä vähän överiä ja ällöimeläksi yltyvää tämä touhu, liikaa jopa minunkin tyttömäiseen makuuni. :D)

Tämä on ehkä vähän liikaa...

Mutta tämä se vasta on jo aika överiä... :D

Överisti leijailevat ruusun terälehdet taitavatkin olla täysin tarkoituksellinen ja toimiva harhautus, sillä nyt kosija - jolla on silmälappu, karski ääni ja vähän pahismainen nauru - sieppaa prinsessakoiran ja lentoalus poistuu palatsin liepeiltä jättäen jälkeensä sydämen muotoisen pakokaasuvanan. Hmm, mikähän tämän sieppaajan motiivi mahtaa olla? (Spekuloida voi, mutta mitään ei voi väittää tietävänsä varmasti vielä tässä vaiheessa.)

Siis, että onko tämä sieppaaja oikeasti ihastunut prinsessaan vai onko tämäkin hämäystä?

No, joka tapauksessa prinsessa on nyt poissa linnasta ja koiralasten välitunti päättyy, ja Viki ja Mimi säntäävät luokkaan. Viki istuu luokassa toisen tyttökoiran vieressä. Viki puhuttelee tyttökoiraa, jonka nimi on Emmi. Keskustelusta ilmenee, että Emmi on prinsessan pikkusisko (joka näköjään käy koulua tavallisten koiralasten kanssa).

Emmi vaikuttaa nyrpeältä ja tympääntyneeltä.

Viki kertoo Emmille mitä on pihalla ollessaan nähnyt, mihin Emmi tuhahtaa ja nyrpeästi tokaisee: "Ihan tyypillistä Sissille". Pian Emmi alkaa kuitenkin saada kännykkäänsä viestejä ja Vikiä kiinnostaa asia niin paljon ettei pysty keskittymään oppituntiin laisinkaan, ja opettajan kysyessä Vikiltä vastausta matemaattiseen pulmaan tämä -ilmeisesti- puhuu pelkkää lööperiä (Ani-täti itse ei ole matematiikan nero, joten en mene vannomaan :D). (Väärästä vastauksesta opettaja taitaa antaa jonkinlaisen näpäytyksen tai jotakin, mitä ei ruudulla kuitenkaan näytetä [sensuuria vai ei, ei tietoa]).

Tässä välissä näytetään nopeasti jotakin saarta, ja lentoalusta, jossa sieppaaja yrittää puhutella pökertynyttä prinsessa Sissiä melko ystävälliseen sävyyn.

Koulun jälkeen Viki ja Mimi palaavat yhtä matkaa kotiin keskustellen keskenään. Prinsessan katoaminen on jo lehtiuutisissa. Mimi on sitä mieltä, että hänen ja Vikin pitäisi mennä kertomaan palatsiin näkemästään, mutta Vikiä ei kiinnosta, "hoidetaan me vain omat asiamme, jooko?" Vikin mentyä kamera siirtyy vielä ulos seisomaan jääneeseen Mimiin, joka huokaa ja toteaa itsekseen:

"Voi, haluaisin olla enemmän kanssasi yhdessä, etkä sinä tajua yhtään mitään..." (Jestas, Jos tämä olisi teinien tai aikuisten romanssihömppäsuhdesotku-sarja, voisi ajatella että tässä seisoo päähenkilöön yksipuolisesti ihastunut riippakivi... ja kukaties tämän tässä vaiheessa eniten ruudulla näkyneen kolmikon välille voisi ehkä kehittyä jonkin sortin kolmiodraamaa? ;-))

Kotonaan Viki huomaa että hänen isoveljensä huoneen ovi on raollaan. Veli ei kuitenkaan ole paikalla, joten Viki käyttää tilaisuuden hyväkseen ja katsoo, mitä veli on naputellut kirjoituskoneellaan. Paperilla on prinsessa Sissille omistettu romanttinen runo. Ällöimelä sellainen, tottakai. :-)

Vikin reaktio on poikamaisen lapsellisessa viattomuudessaan hykerryttävä. "Hirveää puppua... ei kai kukaan tyttö nykyisin tahdo kuunnella tuollaisia runoja?"

Viki ei kuitenkaan ehdi rypeä ällötyksessä kauaa, kun äiti kutsuu syömään. Ruokapöydässä perhe keskustelee koko kaupungin puheenaiheesta, kadonneesta prinsessasta. Isoveli Roni ei ole maan alla viemäreissä työskennellessään kuullut eikä nähnyt mitään, joten saadessaan tietää ihastuksensa kohteen siepatun hän totta kai järkyttyy ja haluaa toimia asian eteen välittömästi. Viki selostaa kaiken koulun pihalla näkemänsä ja Roni ehdottaa ja maanittelee, että Viki piirtäisi lentoaluksen muististaan. "Katsos; kun aluksesta on piirros, poliisi voi ratkaista koko jutun hetkessä!" Viki ei ymmärrä eikä innostu; "ei sellaisen piirtäminen ole helppoa, vaikka olenkin taiteilija"  (:D...) "mitä saan siitä? Koska... ei minua huvita piirtää avaruusaluksia." :D Roni onnistuu lahjomaan Vikin taiteiluhommiin lupaamalla antavansa tälle Transformers-toimintalelun (lieneepä ollut animaatiostudion pikku sisäpiirivitsi tämä. ;> [Lukeman mukaan studio on jotain Transformersia animoinut.] huom. Ani-täti ei tajua sitten paljoakaan tai hölkäsen pöläystä transformerseista ja vastaavista).

 
Illalla Viki lähtee toimittamaan piirustustaan kuninkaalliseen palatsiin ja jolkottelee sen ulkopuolella pällistelemässä vartijoita sattumalta samoihin aikoihin kun kuningas ja Emmi ovat palaamassa sinne. Emmi ihmettelee mitä asiaa Vikillä on ja ehtii innostua kuullessaan väärin; että Viki olisi tuonut hänelle kukan, vaikka kuvan Viki on tuonut. Erehdyksensä huomattuaan Emmi on taas yhtä nyrpeä kuin aiemminkin, mutta vastaanottaa piirustuksen. Viki ihmettelee ettei Emmi kutsu häntä vierailulle palatsiin sisälle, ja vartijatkin tukkivat tien, mutta sitten Emmi myöntyy. Koirat kulkevat pihan ja palatsin käytävien läpi ja Viki on haltioissaan - ja pelleilee jälleen matkimalla seinille ripustettujen edellisten dibitassuhallitsijoiden muotokuvaposeerauksia. :D "Ehkä en rupeakaan taiteilijaksi, vaan rupeankin ihan kuninkaaksi!"

Viki haluaisi käydä tutkimassa prinsessa Sissin huonetta. Emmi ei ole siitä innostunut, mutta suostuu lopulta, kuitenkin varoittaen, että "se on kyllä todella ällöttävä huone". :D Ja ällöttävä se tavallaan onkin; vaaleanpunainen ja täynnä kukkia ja kukkien muotoisia esineitä. Ei tietoa ovatko syynä kukat, hajuvedet tai yleinen ällötys, joka tapauksessa Viki aivastelee ja toteaa: "Onpa tosi ällöttävää... mutta toivoisin, että oma huoneeni olisi yhtä ällöttävä." (Mitä ihmettä?! XD Ilmeisesti palatsissa oleskelu on pehmentänyt poitsun pään niin että ällöttävä prinsessanhuonekin kelpaisi, jos sellaisen voisi saada.)

Emmi tuhahtaa että huoneessa on liikaa kukkia, ja Viki ihmettelee, "eivätkö kaikki tytöt tykkääkään kukkasista" ja arvailee, että ehkä Emmi on kateellinen koska ei saa kukkia keneltäkään. Tästä seuraakin sitten väkivaltaa, sillä ärsyyntynyt Emmi tönäisee Vikiä niin että tämä lentää seinään. (Aikoihin tällaistakaan liioittelua ja perinteistä veretöntä väkivaltaa nähnyt varsinkaan söpösöpöeläinpiirretyissä. :D)

Viki ottaa tämän reaktion ymmärrettävän hupaisasti tunnustuksena kateudesta. Mutta nämä tunneihmettelyt saavat jäädä sillä jännempää seuraa, kun Viki huomaa epämääräisen pienen varjon seinän vieressä. Varjo vilistää ulos parvekkeelle ja Viki seuraa sitä. Emmi ihmettelee, ettei Sissin huoneessa pitäisi olla ketään muita, eikä kukaan pääse sinne luvatta. Parvekkeella ei näy ketään, joten koirat lähtevät juoksemaan pihalle etsiäkseen varjo-olennon. Tässä hötäkässä Vikin piirustus pääsee unohtumaan kokonaan ja se sattuu jäämään Sissin huoneen lattialle, ja aivan tämän ensimmäisen jakson lopuksi me katsojat saamme vielä nähdä, miten yksi kokonaisesta salaperäisten varjojen joukosta ottaa piirustuksen. Ja siihen Dibitassujen ensimmäinen jakso päättyy.

Jokin tässä alkoi kiinnostaa ja viehättää. Hahmot, jopa etenevän ja kehittyvän oloinen juoni -joka ei edes vaikuta liian ennalta-arvattavalta- ja yleinen tunnelma! Unohtamatta tietenkään yksinkertaisia vitsejä ja kaikkia hahmojen välisiä arkisia naljailuja, joita kaikkia en viitsinyt koota tähän jaaritukseen (olisi tullut ehkä kolmanneksen tai jopa puolet pidempi teksti kuvituksineen :D). Kyllä tämä jossakin määrin alkoi kuumottaa, ja pisti mietityttämään, että mitenkähän juttu tuosta jatkuu; missä siepattu prinsessa on, ja mikä on sieppaajan motiivi? Entä salaperäiset varjohahmot, mitä ne ovat, miksi ne varastaisivat Vikin piirustuksen ja millä muulla tavoin ne liittyvät juttuun? Miten Viki ja Emmi jatkavat tästä, ja mitähän naapurintyttö Mimi tuumaa kaikesta, ennen kaikkea Vikin puuhista? ;D

Loppu-yhteenvetona Dibitassujen ensimmäisen jakson pohjalta voisi olla vaikkapa:
- Animointi paikoin "överiä" tai liioiteltua.
- Värit sattuvat silmiin ja voi viedä tovin ennen kuin hahmojen ääniä tottuu kuuntelemaan.
- Dialogi pikkunäppärää mutta kiinnostavan oloisiin (lue: hyvinkin kehityskelpoisiin) hahmoihin ja näiden välisiin kemioihin yhdistettynä viihdyttävää.

Animaatio ei teknisesti ja ulkoasultaan säväyttänyt silmää ja äänimaailma ei miellyttänyt, mutta sen verran kiinnostuin hahmoista ja tarinan jatkosta että olin valmis totuttautumaan näihin elementteihin ja katsomaan sarjaa enemmänkin. Niin hauskoja kuin tilannekomediat, opettavaiset episodisetit ja arkiset slice of life-sarjat ovatkin, sydämeni sykkii niille juoneltaan kehittyville sarjoille, jotka viikottain houkuttavat ja koukuttavat telkkarin ääreen. Tosiaan, en muista että niitä lastenohjelmissa olisi kovin montaa ollut (aikakaudella Digimonin jälkeen, nimittäin).